Hyönteinen, jokin saksiniekka vaiko sumua avaruudesta

Orionin tähtikuviosta löytyy tälläinen kaunokainen (M42).

400 mm / ISO 1600 / 16 min

Puu avaruudessa

Kuvasimme lauantai-illalla Orionin tähtikuviota ja yritimme löytää sieltä jotain, no löytyihän sieltä sentään jotain pientä.

90 sek/kuva, yht. 45 min / ISO 800

Andromeda

Kävimme eilen rapsimassa muutamat kuvat Andromedaan galaksista kun oli kerrankin pilvetön keli. Harmi kylläkin tuo (melkein) täysikuu valaisi koko taivaan joten se vähän häiritsi mutta olihan se kuukin komea. Uskomaton valaistus tuollaisella möllykällä onkin.

Wikistä lainattua:
Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen kierteis galaksi. Se on meitä lähinnä oleva suuri galaksi ja samalla myös pohjoisen tähtitaivaan kirkkain. Se kuuluu yhdessä Linnunradan kanssa noin 30 galaksin muodostamaan paikallisryhmään, jonka suurimmat jäsenet ovat juuri kyseiset kaksi galaksia.
Andromedalla on useita seuralaisgalakseja, joista kirkkaimmat ovat pienet elliptiset galaksit M32 ja M110.

Löytämisen historia:
Persialainen tähtitieteilijä Abd al-Rahman Al-Sufi kuvaili Andromedan galaksin "pieneksi pilveksi" kiintotähdistä kertovassa kirjassaan Kitab al-Kawakib al-Thabit al-Musawwar vuonna 964. Kohde oli kuitenkin persialaisten tutkijoiden tiedossa jo vuodesta 905 lähtien.
Vuonna 1887 Isaac Roberts otti ensimmäisen valokuvan galaksista.

Havaitseminen:
Kirkkautensa ansiosta Andromedan galaksi on yksi helpoimmin havaittavista syvän taivaan kohteista. Se on myös kaukaisin kohde, jonka pystyy vaivattomasti näkemään paljain silmin pimeällä taivaalla. Se on sopiva kohde aloittelevalle tähtivalokuvaajalle, sillä siitä on varsin pienellä kokemuksella saatavissa näyttäviä valokuvia. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella kohde näyttää pistemäistä ja kirkasta ydintä ympäröivältä ellipsimäiseltä sumulta, ja myös M32 ja M110 ovat melko helposti havaittavissa. Suomessa galaksi näkyy kaikkina vuoden pimeinä aikoina, parhaiten aivan alku- ja loppuvuodesta.

Andromeda ja pieni M110
3.12.09, 29 min, 300 mm f/4 L, ISO 1600
- 4 astetta
Pilvetön, täysikuu häiritsi

M 45 Pleiades

Nyt on tullut kuvattua vähän tähtitaivastakin.

Wikistä lainattua:
Seulaset eli Plejadit (Messierin luettelon kohde M45) on taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä.

Havaintohistoria:
Ensimmäiset kirjalliset maininnat tähtijoukosta ovat peräisin antiikin Kreikasta

Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa plejadit olivat seitsemän sisarusta, joita Orion jahtasi. He pyysivät apua Zeukselta, joka muutti heidät kyyhkyiksi ja sijoitti taivaalle. Sisarusten – Alkyone (engl. Alcyone), Sterope (tai Asterope), Kelaino (engl. Celaeno), Elektra (engl. Electra), Maia, Merope ja Taygete – lisäksi heidän vanhempansa Atlas (isä) ja Pleione (äiti) ovat tähtijoukossa sen itäisellä reunalla.
Amerikan intiaanien tarustossa Seulasten kirkkaimmat tähdet olivat seitsemän poikaa, jotka kävellessään taivaalla eksyivät sinne ikiajoiksi ja jäivät lähelle toisiaan.
Suomalaiset tunsivat nimen Seulaset lisäksi Väinämöisen virsu ja Väinämöiset. Etelä-Karjalan länsiosassa tähtikuvio tunnetaan mm. nimellä Paukkusen tasku.

Heijastussumu:
Erityisesti valokuvissa on nähtävissä heijastussumu Seulasten kirkkaimpien tähtien ympärillä. Se koostuu tähtien synnyn jälkeen yli jääneestä kaasusta ja pölystä.

Havainnointi:
Seulasista on paljain silmin erotettavissa ainakin 6–9 tähteä säästä ja havaitsijan näkökyvystä riippuen. Jo ennen kaukoputken keksimistä 11–14 tähden paikat tunnettiin.

M45 Pleiades tähtirykelmä
21 ja 26.11.09, 13x70s, 12x60s, 300 mm L4, ISO 1600
Yhteensä 27 min valotusta
Ensimmäisellä kerralla kosteus valtasi linssimme, toisella kerralla pilvet häiritsivät

Kuu

10.5 kuvattu

Galaksit M66 ja M65

Jotain pientä tullut kuvattua 27.3.2009
Paljon on vielä opeteltavaa... tämä on ennemminkin mieheni laji joka oppii kohta ottamaan jo nuo kuvatkin ilman mua. Näin todella lyhyesti sanottuna, Canonin EOS 450D laitetaan kiinni kaukoputkeen ja tietokoneen kautta otetaan kuvat. Mulle jää tämä kuvien pinoaminen ja jälkikäsittely.
Tässä kuvassa olen syventänyt värejä, taustaa tummemmaksi, tähtiä kirkkaammaksi ja galakseja enemmän esiin. Photoshopin curves-työkalu on kyllä korvaamaton.

M66 ja M65, 6 frames, 9 min, ISO 800

Kuun möllykkä

Perjantaina 13.3 koko päivän päänsäryssä ja muutenkin väsyneenä menin todella aikaisin nukkumaan. Mies päätti kurkistaa taivasta n. klo 24 aikoihin ja huomasi pilvettömän taivaan mutta ei tohtinut herättää mua joten nappasi kamerani ja kokeili kaikkia mahdollisia valotusaikoja ja ohjelmia :D Tälläistä jälkeä hän sai aikaiseksi... ihan mukavasti onnistunut, minä viimeistelin tietokoneella.
Kuusuotimia kun meillä ei ole niin oli vähän ongelmia näiden värien kanssa.

Kuu, 13.3.2009 klo 23-2, 2 x 0,3s, ISO 800, seeing 2

Kuu

Tuli tuossa kuvailtua sunnuntaina ensimmäisen kuukuvan kaukoputken kautta. Toivottavasti näitä tulee lisää ja vähän erilaisiakin :) Kovin oli pilvistä mutta kyllä se kuu sieltä näkyi.

8.3.2009 klo 21.36.20, -2 C, seeing 5 (paljon pilvisyyttä), oma parveke, 
5 x 1/250 sec., 1 flat + dark, Iso 800