Aamu oli hiljainen, kuului vain kaukainen lentokoneen pörinä ja vaimea koiran haukunta kunnes mieheni kuuli jälleen tutun tzingggg tzinggg äänen ja lähdimme jäätä pitkin seuraamaan lintuja. Kello oli tuolloin jo 11 ja aurinko alkoi paistaa korkeammalta, pakkasta oli kuitenkin -15 joten pilkkihaalarit olivat kyllä tarpeen.
Siellähän ne sitten hyppeli korsia pitkin ruokaillen siemenillä, sellainen n. 15 yksilön parvi ja muutaman kuvankin ehdin jo tehdä valmiiksi.
Aamun aurinko on noussut
Ruokahetki
Pientä tuijotustakin saimme osaksemme
Naaraspuolisetkin olivat mukana
