Paimion luonnossa Joulun jälkeen

28.12.2020 Paimiossa.

Ilma oli oikein mukava pienelle retkelle. Muutkin olivat löytäneet tämän päivän luontoretkeilylle mutta koska kaikki kulkivat samaan suuntaan, ei tarvinnut ohitella ketään. Tytär ja koirakin jaksoivat hyvin... no tuo pikkupinseri nyt jaksaisi vaikka kuinka pitkälle ja on hyvänä vetoapuna välillä :)

Tällä alueella taitaa olla pyöräily kielletty, siitä oli polun alussa maininta.

Aika hämärää oli koko päivänä, huomasin kun kamera oli ottanut kuvat ISO 1600:lla joten kyllä minä odotan kovin jo kevättä ja valoisan aurinkoisia päiviä.

 

Puunjuuria on paljon matkan varrella

  Suolampi on jäässä 

Pesäpönttö on hyvässä suojassa suolammen toisella puolella.

Tuossa oikealla on vanha "silta" joka alkoikin jo käydä vähän vaaralliseksi. Tämä uusi oli oikein hieno.

   Sillalta näkee molemmin puolin suota  

  

Näköalatornilta näkee kauas, emme menneet tällä kertaa sinne.

 

Pirunpelto  

  

 

Köydet ovat hyvä lisä koska alastulot ovat välillä aika jyrkät.

 

 

 

 

 

Pieni tietopaketti metsien ja soiden kasveista (klikkaa suuremmaksi kuvaa)

 

 

 

 Video meidän kävelystä.

Äitienpäivän luonto

Nyt pitää myöntää että välillä on jo ihan kesän tuntuakin ilmassa jos sattuu eksymään tuulettomaan paikkaan, on lämmintä, linnut laulaa, pörriäiset surisee ja perhoset hakeutuvat aikaisiin kevätkukkiin.

Vaan tätä nyt tehdessä... ulkona sataa vettä, on harmaata ja kylmäkin mutta ei anneta sen häiritä meitä, se kaikki kuuluu Suomen kevääseen ja kesäänkin aina joskus :)

Tämä pieni metsäretki jälleen tutuissa lähimaisemissa ja tältä metsä näytti Äitienpäivän aamupäivänä.

Harmi kun en älynnyt ottaa toista kuvaa tästä maisemasta, siinä toisessa kuvassa olisi ollut myös pieni musta koira joka päätti hypätä tuohon suolampeen pienelle vilvoittelulle.

Pieni kulkija pajussa

Veden päällä luistelevat vesimittarit

Kaatunut puu on kasvunalusta toisille

Vanhan puun koristeet

Pääsiäisretki Pomponrahkalle

Emme ole pitkään aikaan olleet täällä Pomponrahkalla joten päätinpä sitten pakata viikonloppuna autooni tyttären ja koiran.

Aurinko paistoi mukavasti ja lämmintä oli.

Kaunis ilma oli houkutellut myös monet muut retkeilijät samaan paikkaan ja pikkasen sai tavallista enemmän väistellä näin Korona-viruksen aikoihin. Normaalina aikana tälläinen oudohko käytökseni olisi voinut poikia muutamia sivukommenttejakin pelkotiloihin liittyen mutta tällä kertaa niitä ei tullut. Osa ihmisistä halusivat onneksi itsekin pitää kunnon turvaväliä.

Kevättä oli ihan selvästi jo ilmassa, varsinkin nuo polun ensimmäiset sinivuokot olivat kaunis näky vaikkei niitä montaa ollutkaan vielä, metsän ja suolammen tuoksu, aurinko ja iloinen mieli. Ai niin ja tietenkin pieni purkki Pääsiäiskarkkeja.

Lapset ja koirat... ihan samanlaisia kun tuo vesi, vaikka onkin lammikko, houkuttelee molempia. Lopputuloksena kastunut kenkä ja tassut.

 Tarkkana kuin porkkana

 Lammen vesi oli hyvin kirkasta.

Meidän pieni herkkuhetki kalliolla ja yhteiskuva nuorisosta, tytöt 1 ja 8-v.