11. maaliskuuta 2019

Metsäkävely lähellä


Lähdin kävelylle lähimetsään viikonloppuna, puoli tuntia meni määränpäähän ja metsässä vierähti puolitoista tuntia.

Tällä kertaa mukana oli vain kännykkä, ajattelin pärjääväni sillä ja pärjäsihän sillä mutta tähän blogitarkoitukseen se ei oikein käy. Kuvia joutuu pienentämään niin paljon että lopuksi jouduin jo poistamaan kohinaa reippaalla kädellä että sain kuvista epäterävämpiä. No ehkä en vain osaa mutta nyt pitää kelvata tällä :)

Niin niitä luontohavaintoja.... meillä oli satanut lunta ja matkanikin aikana sitä satoi lisää, aurinko näyttäytyi vain ihan silloin tällöin mutta mukava ilma oli ja pysähtelin paljon kuuntelemaan ääniä.
Toivon aina näkeväni vilahduksen metsänelävistä mutta en tälläkään kertaa nähnyt muita kuin jälkiä risteilemässä hangessa.





Muurahaiskekokin oli saanut uuden lumipeitteen.





Erityisesti kiinnitin huomioni näihin kiviin ja niiden pinnassa oleviin jälkiin. Onko muinainen jäätikkö aiheuttanut jäljet vaiko ihmisten kädet.



 
Kirkasta jäätä.

  

 Heiluvaista haituvaista matkan varrella.





Aurinko näyttäytyi juuri ennen pilven tuloa. 

2 kommenttia:

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Saitpas hienoja kuvia kännykällä, se ei tosiaankaan ihan helppoa. Kyllä luonto on kaunista ja sinne kannattaa mennä nauttimaan pienistä ihmeistä päivittäin. Hyväö kevään jatkoa

Aurinkokujalla kirjoitti...

Hienoja kuvia tosiaankin.
Minustakin luonto on monin sanoin ihmeellinen.
Tulee vain niin harvoin itse tehtyä postausta luonnosta.
Ihastuin sinun blogiisi. Liityin heti lukijaksi ja
liitin sinun blogisi minun lukuluetteloon.
Olis kiva jos sinäkin tulisit mun blogiin vierailulle.
Aurinkoista ja keväistä päivää sinulle sinne.
Vaikka täällä(Kokkola) on kyllä lämpötila laskenut hurjasti ja alkanut tuulla kylmästi.